Markerväritys-tutoriaali




Abregdsfsdfsd.
Viimeinkin! Olen suunnitellut markeri-tutoriaalin (niin, markeri, ei pelkkä "copic", koska käytän muitakin markereita kuin vain copic-tusseja) tekemistä jo jonkin aikaa, ja kun Takashi (Jetronic-Onlinesta) vielä pyysi sellaista, päätin tosiaan nyt viimein sitten tehdä jotain asian eteen.
Minä en ole mikään "markeri-guru", enkä ole täällä ihkuttamassa, että jokainen "tr00mangaka" tarvitsee sellaiset... itseasiassa olen huomannut, että kaikkien ei pitäisi sellaisia edes ostaa, sillä monilla tuntuu olevan harhaluulo, että markerit tekevät "itsestään" hyvää jälkeä, ja että piirtotaito paranee sen +500 % sillä, että hommaat itsellesi sikakalliit tussit, joita ei sitten osata käyttää. Kuitenkin minulla on sen verran kokemusta näistä tusseista, että voin kirjoittaa niistä jotain ja auttaa niitä, jotka vasta löysivät markeri-värityksen. Tätä tutoriaalia saatetaan tulla päivitätmään sitten kun itsekin opin lisää, ja huomaa myös, että tämä on minun tapani toimia. Joku toinen saattaa toimia aivan eri tavalla.

Tutoriaalin alku on koostuu lähinnä perusasioista ja yleisistä vinkeistä, ja on tarkoitettu lähinnä niille, jotka oikeasti eivät tiedä tusseistaan vielä mitään, loppuosio on ihan "työkuvaus" siitä, kuinka väritän markereilla.

Mikäli sinua ei kiinnosta peruslöpinä, vaan haluat mennä suoraa työkuvaukseen, painapa siis tästä.

Anteeksi isot kuvat.






Jotain infoa...

Markeri-väritys yhdistetään usein manga-taiteeseen, joten esim. Copicejakin mainostetaan usein "mangatusseina". Tämä on periaatteessa oikein, vaikka myös länsimainen sarjakuvataide ja etenkin mainosala käyttää nopeasti alkoholipohjaisia, kuivuvia, suht. helposti hallittavia markereita nopeiden luonnosten värittämiseen.

Suomessa helpommin saatavilla olevia markereita ovat huisin kalliit Copic-tussit ja hieman halvemmat, mutta myös kömpelömmät ja kertakäyttöisemmät ProMarkerit. Copiceja myydään Temperassa ja sen alaisissa jakeluliikkeissä, mutta Copic Ciao -settejä saa myös Infoista ja Suomalaisista. Infossa myydään myös ProMarker-tusseja. Nämä kaksi tussimerkkiä eivät kuitenkaan ole ainoat markerimerkit. Muita merkkejä ovat ProMarkereiden "sisarmerkki", TriaMarker, joka on hieman kuin kalliimpi, täytettävämpi ja moniteräisempi vaihtoehto, sekä Neopikot, joita Suomeen saa vain nettikaupan avulla.

Kaikki tussit pelaavat melko hyvin yhteen, mutta niissä on itseasiassa pieniä eroja. Esimerkiksi ProMarkereiden (ja varmaan myös Triojen) värineste on "läpikuultavampaa" kuin Copicien, ja Neopikojen tussineste on "vahvempaa", eli levittää lineart-tussia helpommin kuin kollegansa. Testaile eri tusseja, jotta löydät suosikkisi, tai yksinkertaisesti käytä kaikkia tusseja yhdessä. Etenkin Trioissa ja Copiceissa on tuhoton valikoima, joten usko pois, löydät kyllä värejä.

Kaikkiin - tai ainakin useimpiin - tussimerkkeihin sisältyy myös väritön "blenderi-tussi", jossa on värin sijasta pelkkää "ohennusainetta". Sitä voi käyttää erilaisten efektien tekemiseen, esimerkiksi "feidaukseen" tai liukuvärjäykseen, tai sitten ihan ohentamaan väriä, jos levittää ensin blenderkerroksen ja sitten vasta varsinaisen värin, kun blenderi on vielä märkää.

Lisävälineet

Tussien lisäksi monet markeri-valmistajat tarjoavat muitakin enemmän tai vähemmän hyödyllisiä lisäosia tusseihin.


Näistä kenties tärkein on hyvä tussipaperi. Kunnollisella paperilla tussi käyttäytyy aivan eri tavalla kuin tavallisella kopiopaperilla tai muulla karkeammalla ja erikoiskäsittelemättömällä paperilla. Eron huomaa. Sitä paitsi markeri tulee helposti paperista kuin paperista läpi... siksi kannattaa valita hyvä markeripaperi, jos haluat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Paksut, käsittelemättömät paperit, kuten nyt esimerkiksi kopiopaperi, kuivattavat tussien kärkiä nopeammin. Paperilaatuja ja -tyyppejä on melko useita, aivan kartongista tutumpaan, Suomessakin myytävään kiiltäväpintaiseen tussipaperiin, jonka toinen puoli on erikoiskäsitelty. Paperimerkkejä ovat esim. Copic, Letraset ja Schoelleshammer. Itse käytän viimeisenä mainittua.


Koska markeri-työt väritetään usein linearttiin, tarvitaan tietty hyviä tussaustusseja. Copicin ja Letrasetin omat ovat tietty hyvä vaihtoehto, mutta niissä on haittapuolensa: esim. Copicin kuitukärkikynältä menee hetki kuivua, ja jos länttäät kätesi lineartin päälle tai jotain muuta yhtä hienoa, voit olla aika varma, että tahroja on ikävä kadottaa. Nämä kuitukärkikynät ovat myös kalliita! Myös Deleter valmistaa tussaustusseja, mutta ne leviävät hieman helpommin kuin Copicin ja Letrasetin vastaavat.
Henkilökohtainen tussisuosikkini markeritöiden tussaukseen on Pentel Stylo. Toisin kuin Copicin, Letrasetin ja Deleterin kuitukärkikynät, se ei varsinaisesti ole suunniteltu markerilineartteihin, mutta toimii silti hyvin. Syy on siinä, että tussineste on täysin vesipohjainen (eli siis maalauksien etc. linearttiin ko. kynä ei käy), joten alkoholipohjaiset markerit eivät liuota sitä. En ole saanut kyseistä tussinestettä leviämään kertaakaan, jos olen antanut sen kuivua kunnolla ennen väritystä! Hieman yllättävää kyllä esim. Tiimareista saatavat halpistussit kestävät myös yllättävän hyvin markerinestettä. Myös Sakura Pigma Micron -tussit kestävät ihan kohtalaisesti.
Ja kuka sanoo, että sinun pitää tussata työsi kuitukärkikynällä? Myös esim. jotkin pullomusteet ja -tussit kestävät voimakastakin alkoholitussausta!
Jos olet epävarma siitä, kestääkö kynäsi markeria, ota pala samaa paperia kuin mille aiot työsi värittää (tärkeää! Monet musteet, tussit, kuitikärkikynät etc. käyttäytyvät eri materiaaleilla eri tavalla!), piirrä yksinkertainen kuvio tai ihan vain viiva kyseisellä kynällä, ja väritä sitten markerilla päälle. Kokeile muutamaakin eri markeriväriä! Esimerkiksi vaaleankeltaiset ja ihonvärit sotkevat helpommin kuin muut värit. Copicit sotkevat enemmän kuin ProMarkerit ja Neopikot ovat oikeita ongelmalapsia. Myös monien tulostinten muste muuten kestää hyvin tussausta -- itse väritän lähes poikkeuksetta vain printattuja lineartteja.

Copic ja Letraset tarjoavat molemmat myös mahdollisuuden airbrushaukseen markeriensa avulla, mutta tätä en ole kokeillut, joten en voi kirjoittaa aiheesta mitään. Jos joskus saan tarpeeksi rahaa ja intoa tällaisen ostamiseen, saatan päivittää tätä kohtaa.
Kaikkia Copic-merkkisiä tusseja (myös Ciao-tusseja, vaikka jossain toisin väitetäänkin!) ja Letrasetin TriaMarkereita voi myös uudelleentäyttää erillisillä täyttöpulloilla. Ainakin Copic myös myy tyhjiä kyniä ja täyttöpulloja, jos joku haluaa sekoitella oman värinsä.
Usein markerikuvien viimeistelyyn käytetään geelikyniä, puuvärejä ja erilaisia valkomusteita / muita peittäviä värejä. Geelikynillä ja valkomusteilla saa kiiltoefektejä, ja puuväreillä voi luoda tekstuureja, joita ei markerin avulla voi tehdä. Geelikyniä ja puuvärejä saa lähes joka kirjakaupasta, valkomusteita/ohutta peittävää valkoista akryyliä/peiteväriä voi joutua metsästämään vähän kauempaa. Itse olen huomannut, että hieman ohennettu korjauslakka ajaa melkein saman asian.



Tekniikoita

Tasaisen väripinnan aikaansaaminensaaminen on varmaan Markeritussien suurimpia ongelmia... ja ensimmäinen asia, joka pitäisi opetella edes jotenkuten!. Koska tussit kuivuvat melko nopeasti, ei ole aikaa jäädä ihmettelemään: väritettävä on, kun tussineste on vielä märkää. Kaikkein "helpoiten" tasaisen pinnan saa värittämällä pyörivin, hitain liikkein. Esimerkkikuvan kohdassa 1 on käytetty sitä tekniikkaa... Ja tasainen pinta, presto! Etenkin suurien pinta-alueiden värittäminen tasaisesti on kyllä joskus aika tuskaa... ja itse olen ainakin copicien kohdalla huomaavinani, että lämpivät sävyt, kuten punainen ja oranssi ja lämpimänkeltainen ja sillei, värittyisivät helpommin tasaisesti kuin kylmät/siniset sävyt. Myös tussin "terveysaste", eli kuinka loppuunkulutettu tussi on, vaikuttaa tasaisuuteen. Kuolemassa oleva tussi ei tietenkään saa aikaan niin tasaista pintaa kuin uusi ja käyttämätön.
Kohdassa 2 on toinen tussivärikerros edellisen päällä. Kuten huomaat, väri on tummentunut jo kahdesta kerroksesta. Käytin tässä kuvassa Copic-kynää, mutta esim. ProMarkereiden tapauksessa tummentuminen olisi vielä... tummempaa.
Oikealla oleva kuva on väritetty myös pyörivin liikkein, mutta tussi oli kuivimassa, joten väripinta ei ole niin tasainen. Myös kunnon markeripaperille värittäminen tekee tasaisesta väripinnasta helpommin saavutettavan.
Pahimpia virheitä, mitä tässä vaiheessa voi tehdä, on nostaa kynä paperista ja siirtyä värittämään jotain muuta kohtaa, kun ison alueen väritys ei kiinnostanutkaan. Myös tussien käyttäminen Tiimarin halpiskynien tavoin on aivan liian yleistä. Muista värittäessäsi pitää kynä koko ajan paperissa. Kiirehtiä ei saa liikaa, mutta liiallinen pysähtelykin tuhoaa värityksen. Ja jos värityksestä tulikin epätasainen, blenderi-tussilla voi yrittää häivyttää suurimpia värivirheitä.

Markereilla on myös mahdollista saada tietynlaisia "liukuvärjäyksiä" (eli gradientteja). Mitä enemmän värejä, sitä helpommin liukuvärjäys tapahtuu, mutta jo kahdellakin värillä saa jotain aikaiseksi. Kaikki esimerkit... no, yhtä lukuunottamatta, ovatkin kahdella värillä toteuttettuja.
Kun haluat gradientti-väriä, aloita toisella väreistä, ja väritä sillä värillä haluamasi alue ja osa kohdasta, johon haluat gradienttia. Muista pitää gradient-reuna märkänä! Vaihda sitten nopeasti väriä ja väritä osin edellisen alueen päältä, kun edellinen väri on yhä märkä. SIIS! Ensin väriä 1, pidä väri 1:n reuna, josta haluat gradientin alkavan, märkänä, ja väritä sitten väri 2:sella tämän märän alueen päältä. Jos haluat lisätä vaikutelmaa, lisää värin 2 ollessa vielä märkä lisää väriä 1. Testaamalla tätä kikkaa, tajuat ehkä, mitä tarkoitan.
Kaksi "lähekkäin" olevaa väriä, kuten sininen ja vihreä, punainen ja violetti, keltainen ja vihreä jne., sekoittuvat helpommin kuin "kaukana" olevat värit (katso esimerkkikuva, jossa on sekoitettu violettia ja punaista, sekä esimerkkikuva, jossa on sekoitettu sinistä ja punaista). Myös tussineste (ja siis tussimerkki) vaikuttaa siihen, kuinka värit sekoittuvat.

Pastellivärejä vaikuttaisi myös olevan helpompi sekoittaa keskenään kuin tummia tai hyvin kirkkaita värejä (tai sitten vain failaan)... myös lähes vastavärejä voi sekoittaa keskenään, jos värit ovat pastelleja. Esimerkkikuvassa olen sekoittanut Neopikon pastelliviolettia ja pastellivihreää, ja vaikka gradient ei ole nätein, se sekoittui selkeästi paremmin kuin sininen ja punainen copic. Hienosti tuo esimerkkikuva on muuten Vinceren haarovälistä =_= mitähän mahdoin ajatella...
Sitten on vielä sekin mahdollisuus, että vaaleamman värin (esimerkissä pinkki) sivellinkärkeen sipaistaan tummempaa väriä (harmaansininen), ja väritetään sitten tällä vaaleammalla, "sotketulla" värillä. Myös blenderiä voi käyttää gradientin toisena värinä!
Sitten on myös se "virallinen" gradienttikikka (virallinen siksi, että jokainen tussimainoskirjanen esittelee sen), eli väritetään kaksi väriä (no, esimerkissä kolme, lämpimän harmaa, pastellinsinien ja joku violettipinkki), ja sitten törkätään niiden "väliin" blenderiä. Esimerkissäni en tosin blenderiä käyttänyt, vaan itseasiassa samoja värejä kuin "pohjaväreissäkin". Kyllä silläkin jonkinlaisen liukuvärin saa aikaiseksi.

Sitten tällainen erikoisefekti -- se on tehty tiputtamalla Copicin Blender-täyttöpullosta pari pisaraa väritöntä tussinestettä. Myös blenderi-tussia voi hinkata johonkin kohtaan perusväriä, niin syntyy tietynlainen... ööh, miten sitä kuvailisi, "kulunut" efekti. Blenderin lisäksi myös muut hyvin vaaleat värit käyvät tällaisen tekemiseen - testaa, niin näet, mitä tarkoitan. Ilmeisesti myös pipetillä annosteltava tinneri käy tähän tarkoitukseen, mutta itse en ole ko. kikkaa kokeillut.






Työkuvaus

Ööps. Tässä on siis pieni työkuvaus siitä, miten minä väritän.
Käytän tässä tutoriaalissa kyninäni Copic Ciaoja, ProMarkereita ja Neopikoja. Kuva, jota väritän, on Schoelleshammerin markeri-paperille tulostettu kuva. Minä olen huomannut, että monet kuvat, jotka haluaisin värittää markereilla, syntyvät aivan tavalliselle kopiopaperille, ja koska en halua kiduttaa tussejani, skannaan kuvat koneelle, säädän Photoshopissa (hyödyllistä, jos teet esim. tussausvirheen!) ja printtaan hailakan harmaana. Miksi harmaana? Koska olen huomannut, että kun värittää ensin harmaan kuvan, ja tussaa kuvan kunnolla vasta värityksen jälkeen, saa kaikkein siisteimmän lineartin. Kannattaa muutenkin ottaa tavalla tai toisella kopio lineartista: jos mokaat värityksen, on helpompi vain printata uusi lineart kuin aloittaa piirtäminen alusta.

Nyt sitten termistiöä:
Värimerkki muotoa "W5" tai "R11" viittaa Copiciin. Värit kuten "K414" ja "K440" ovat Neopikojen värejä. Annan kummastakin myös värin nimen, esim. BG93 eli Green Grey tai K412 eli White Lily. Jos tussista on vain värin nimi, eli vaikka Turquoise, on kyseessä ProMarker.


Vaaleanharmaa, printattu, koskematon lineartti :) koska tämä on tietokoneelta tallennettu kuva, eikä varsinainen skanni ko. lineartista (sori, laiskeroin), ette voi nähdä sitä, että printterini itseasiassa jostian syystä halusi jättää yhteistyön väliin, ja jätti vajaan sentin linearttia printtaamatta alareunasta! Mrrrrrhh! Koska jouduin muutenkin printtaamaan linen kahdesti, en voi tuhlata enää mustetta, joten tuollainen "suloinen pikku kämmi" ottaa päähän kahta kauheammin! Ihan minun tuuriani =_=

Printtauksen jälkeen menen siis hakemaan itselleni mehua ja rauhoittumaan muutamaksi minuutiksi, etten revi paperia... Ja printtilineartinki on hyvä antaa kuivua edes vähän aikaa, jottei se leviä tai tartu sormiin ja sotke sitä kautta. Nimim. Kokemusta on.
Mmmm... Ananasmehua...

Ellet etsi tarkoituksella tietynlaista efektiä väritykseen, aloita vaaleista väreistä. Siis tässä työssä Vinceren ihon väristä. Yleensä jätän vähän valkoista ihoon valotukseksi, mutta nyt tein jopa poikkeuksellisen tasaisen ihonvärityspinnan. Kun ensimmäinen värikerros kuivui, tein hailakkaa varjostusta samalla värillä... kuten sanoin, markerit ovat osin läpinäkyviä, ja sellainenkin onnistuu. Värinä oli Copicin E50, eli Egg Shell. Myös takin niittejä on väritetty, värinä C3 eli Cool Gray 3.


Tässä vaiheessa tajuan myös, että nyt minulla on "tyhjän paperin kammo", eli en uskalla jatkaa, koska pelkään mokaavani :(

Lopulta, pidettyäni itselleni lyhyen kannustuspuheen, uskallan jatkaa, ja siirryn Vinceren farkkuihin. Värinä toimii W3 eli Warm Gray 3. Tummemmissa varjoissa väri on W5. Kuten voitte huomata, en väritä sellaisella "pyörivällä, hitaalla liikkeellä", jolla tunnetusti saa tasaisimmat väripinnat, vaan nopeilla, lähes sivellinmäisillä vedoilla. Yritän näet saada Vinceren housuihin jonkinlaista materiaalin tuntua, että kaikki markerijälki ei olisi ihan samanlaista keskenään. Toinen seikka, josta haluan huomauttaa, on se, että en väritä aivan "valotuskohdista", enkä aivan "varjoista". Katso seuraavaa kuvaa, jotta näkisit vähän syytä...
... Haluan nimittäin tähän hohtavia kukkia. Haha. Anteeksi huono kuvanlaatu, en jaksa odottaa suurempiresoisen kuvan skannausta. Hohde on tehty väreillä R20 (Blush) ja R11 (Pale Cherry Pink).

Hmmm... lisää prosessikuvausta. Lisää pinkkejä, lisää W5:sta, nyt mukana on myös BG93sta (Green Gray), Cornfloweria ja kukissa on hieman K556:sta eli Orchidia. Oikeasti, tuo näyttää paljon paremmalta luonnossa, näette sitten varmaan paremmin katsomalla lopputuloksen... Myös ihoa on varjostettu, W3:sella.



OMGWTF. Mitä tapahtui!?! No, oikeasti ei mitään kovinkaan erikoista. Koska kukkia kuvassa on paljon näyttää siltä kuin olisin tehnyt paljonkin, mutta... oikeasti pistin kukka-alueell vain hieman R27aa (Cadmium Red) ja "detailjiksi" R29 (Lipstick Red) ja R46 (Strong Red), jotta näyttäisi, että kukissa on enemmän syvyyttä. Nyt kun pinkin taustavalotuksen punainen lähde on esillä, voi varmaan jokainen huomata, että harmaiden housujen pinkit alueet eivät näytä enää niin luonnottomilta.

Vinken kenkä ja lisää varjostusta kukille :)
Kuten housut, myös saapas on värjätty sivellinmäisillä, nopeilla vedoilla, eikä sillä hitaalla "tasaisen pinnan -tekniikalla". Kengissä on kaht-- no, periaatteessa vain yhtä väriä. Blender-C7:kaa ja C7 (Cool Gray 7). Mikä on Blender-C7? Se on Cool Gray 7 -tussi, jonka sisään on tussin itsensä alkaessa kuivua kaadettu melko paljon Blenderiä. Lopputuloksena on hyvin läpinäkyvä tussineste, joka on periaatteessa kuitenkin yhtä tumma kuin C7. Pinkkiä hohdetta on taas tehty R20:llä ja K556:lla. Metalliosa saappaassa on C3:a. Lisävarjostukset kukkiin on tehty Cornflowerilla, eikä suinkaan tummanpunaisella!
Myös kuu on päässyt taivaalle mollottamaan. Pohjavärinä on B05, eli Process Blue, ja hohteena Pastel Blue. Höö... tulen pistämään kuuhun lisää värejä, älkää pelätkö, ei see jää tuollaiseksi. Aluksi minun piti tehdä kuustakin punainen, mutta ajattelin, että punaiselle hohteelle olisi parempi saada sininen hohde ikään kuin kontrastiksi.

Nyy... nyt sitten väritetään Vinceren takana olevaa seinää. Tiilien välissä väri on W5, Warm Gray 5, koissain kohdissa W7, tiilissä itsessään W3. Toisin kuin yleensä, pistin nyt tumman värin ennen vaaleaa, koska halusinkin sen vähän sotkeutuvan. Taas sitä tekstuurihakuisuutta, ymmärrättehän. Töpötin myös pari pistettä BG93lla kun Warm Gray 3 oli vielä märkää... sillä sai kivan vihreän homevivahtaan kiviin. Haha.

Sitten palaan taas Vinceren jalkaan. Tällä kertaa teen kuusta johtuvaa hohdetta. Pistin pohjaksi märän blenderikerroksen, iskin päälle B32sta (eli Pale Blueta) ja sitten vielä ProMarkerin Pastel Blueta. Vaikka kynillä on melkein sama nimi, ja luulisi, että ne olisivat sävyiltään toisiaan lähes vastaavat, niissä on eroa: Pale Blue on lämpimänsininen, Pastel Blue lähes jäänsininen. Myös W3a ja C3a käytettiin, jotta siniset sekoittuisivat paremmin housuihin.

Tässä vaiheessa huomaan myös, että väritys alkaa tuntumaan tylsältä. Siksi keräänkin tavarani syrjään, ja aion jatkaa myöhemmin -- ehkä vasta seuraavan päivänä. Jos se, mitä tekee, on kiinnostavaa, jälkikin on yleensä parempaa, ja siksi yritän välttää värittämistä tai piirtämistä silloin, kun se ei yhtään huvita.

Seuraavana päivänä. *Yawn~* *hieroo silmiään*
No niin... asiaan. Ei kai tässä mitään sen erikoisempaa sanottavaa. Aloin värittää toisenkin puolen seinää, samoilla väreillä kuin aikaisempaakin seinää (daaaa~a...). Köynnöksen värittäminen oli ikävää =_= sen värinä on K414, eli Celadon. Myös muuta on tullut: pinkki lisähohde on väriä K504, eli... Sweet Pink. Lupaava nimikin, eikö...
Niin. Pistin myös siipien kärkeen sinistä hohdetta.

Uwawawawa...
... *hukkaa ajatuksensa* ... ööh. Nyt... alkaa... takin... väritys? Joo! Niin niin. Täytyy muistaa jättää pinkille hohteelle tilaa tälläkin kertaa... Ja siniselle hohteelle myös! Takin perusväri on tehty värillä R29 eli Lipstick Red, ja lisäsävytyksiä R59lla (Cardinal *___*) ja Poppylla. Tajusin tässä vaiheessa, että minulla on kolme Cadmium Rediä... ööh? Mutta siis... sininen väri on.. ng... K452, Saxe Bluea ja Cornfloweria.
Nyy... Pistin myös seiniin vähän lisää syvyyttä sillä aikaisemminkin mainitulla Blenderi-C7lla.
Ja olen näköjään unohtanut kirjata, että olen Vinceren paitaakin värittänyt... väreinä erilaisia Cool Gray-värisiä tusseja. Valkoista jätin valotukseksi..

Mitäs mitäs... lisää varjojen syventelyä etc. muuta kivaa. Varjoihin käytin tällä kertaa pääasiassa sinisiä: B29ä (Ultramarine) kaikkein tummimpiin varjoihin, B95 (Light Grayish Cobalt) noin yleensä... myös tuttu ja turvallinen Cornflower on kuvioissa. Kasvoihin myös lisää varjostusta: E11 (Bareley Beige) ja W1 (Warm Gray 1). Aloin myös värittää vöitä (R59, Cardinal; varjostus Cornflowerilla) ja siipeä (Cool Grey 4).


Ei tässä mitään erikoista. Lisää värien syventämistä, sinistä varjoihin ja kaikkea.
En nyt oikein keksi mitään sanottavaa, sori ._.

Sitten bam bam bam bam! Hiusten värittämiseen! Jos Vincere olisi vaaleahiuksinen, olisin aloittanut tämän jo aikaisemmin, mutta koska Vincere on tumma, säästin tämän myöhempään. Pistin alustavia valotuksia jo paikoilleen... mutta ei se tuohon jää. Laitan myös vaaleanpunaista hiusten sekaan. Katso seuraava vaihe. Ugh.

Tadaa! Hiusten värityksessä käytin väriä 100 eli Copicin Black. Jotkut käyttävät mustienkin hiusten värittämiseen mieluummin tummanharmaita, mutta minä käytän mustaa. Olen vain niin GOTHIC. Ööö... hiusten valotuksina näkyy B95, K504 ja punaisena sävynä R59.

Ja sitten taivas... huh, olipas työ. Perusvärinä käytin 100tä (Black), mutta myös C7, Blenderi-C7, Blenderi-C5 ja C3 olivat käytössä, kun piti tehdä jotain liu'un tapaista. Olen huono, kun pitää tehdä väriliukua Copicilla, ja toinen väreistä on musta... eikä se, että spiipi oli tiellä, auttanut yhtään! Perkeles.
Nyt joku toinen voisi olla että "aah, hienoa, väritin kaiken, kuva on valmis, skannaan sen ja pistän esille :)", mutta ehei, mehän emme kuvittele moista! Kuvassa on vielä paljon kaikkea, mitä pitää viimeistellä ja valmistella! Joten etsi kynäsi, me jatkamme.


Ok, syvensin värejä (esim. Vinceren housuista tuli paljon tummemmat) ja kaikkea... sen lisäksi tussasin kuvan rajat mustalla ja viininpunaisella Neopiko-Line-2 -kuitukärkikynillä. Molempien paksuus on 0.3, ja tussit kestävät alkoholia... joten jos haluan (ja kyllä haluan) värittää vielä lineartin tussauksen jälkeenkin, voin tehdä niin pelkäämättä, että tulee liikaa sotkua.
Mutta ei, ei tämä ole vielä tässäkään. Vielä on puuhaa.


Tiedätkö, mikä tämä on?
Aivan niin, se on mattoveitsi. Sitä käytän seuraavassa vaiheessa.

ELI SIIS. Mitä nyt tapahtui?
Viimeistely tapahtui.
Tähdet tein korjauslakalla: Asettelin ohuen paperin varsinaisen työn päälle, ja leikkasin siihen aukot niitä kohtia varten, joihin halusin paljon tähtiä, mattoveitsen avulla (ole varovainen, jos kokeilet tätä! Et halua, että leikkaat liian syvältä ja tuhoat työsi!!). Sitten levitin hieman valkoista korjauslakkaa vanhaan hammasharjaan, ja ööh, miten sitä kuvailisi, sormea apuna käyttäen roiskutin korjauslakkaa ympäriinsä. Koska paperi rajasi alueen, valkoista tavaraa ( -- sigh, kukaan ei sitten tee kaksimielistä vitsiä -- ) ei roiskunut paikkoihin, joihin en sitä halunnut. Viimeistelin tähdet valkoisella geelikynällä.
Lisävalotukset/varjot on tehty puuväreillä: mustalla, valkoisella, vaaleanpunaisella ja vaaleansinisellä. Tätä ei kai tarvitse vääntää rautalangasta?
Ja miksi jäädä siihen? Vaikka tekisit ensisijaisesti markerityötä, voit yhdistellä markereihin myös vesivärejä (ole va~arovainen. Markeripaperi on yleensä ohutta, eikä kestä vettä kovinkaan hyvin. Vesiväripaperi taas imee markerit tyhjiksi nopeasti), puuvärejä, geelikyniä, mustetta, kalvorasteria, tietokoneväritystä, maalikyniä... mitä nyt keksitkin. Ja osaat käyttää.

No, minun työni on skannausta ja tietokoneviimeistelyä vaille valmis.

... Ja noin. Jokainen kikkailkoon itse, mitä tekee kuvalle skannauksen jälkeen. Faktahan on, että skannerit ovat ilkeitä traditional median -töille... etenkin puuväritöistä tuppaa tulemaan karmeita skannauksen jälkeen, vaikka ne olisivat hyvin onnistuneita luonnossa.
Oman valmiin lopputulokseni voi nähdä tästä






Ja...

Kiitos mielenkiinnosta tätä tutoriaalia kohtaan. Kehut, haukut, paranteluehdotukset sun muut otetaan vastaan Chaos X:n Vieraskirjassa.